Palveluskoirakokeet (PK)
Teksti: Anna-Mari Matikainen
Perinteiset palveluskoiralajit juontavat juurensa sotien aikana käytettyjen koirien taitoihin. Viestikoirat välittivät viestejä joukoilta toisille. Hakukoirat etsivät haavoittuneita sotilaita rintamalta, jotta heidät saataisiin turvaan ja hoitoon omien luo. Koiria käytettiin myös jäljestyksessä ja erilaisissa vartiointitehtävissä.
Noutajat soveltuvat hyvin useimpiin palveluskoiralajeihin, kuten hakuun, metsäjälkeen, viestiin ja valjakkohiihtolajeihin. Noutajilla on myös oma lajinsa näiden lajien joukossa: opaskoirille tarkoitettu opastus. Luontainen nenänkäyttö, terve rakenne, uteliaisuus ja toimintakyky tukevat noutajan kehittymistä näissä lajeissa.
BH-koe
BH- eli käyttäytymiskoe vaaditaan ensimmäisenä suorituksena kaikilta palveluskoirakokeisiin osallistuvilta koirilta. BH-kokeessa on kaksi osaa, joissa testataan sekä koiran tottelevaisuutta että käyttäytymistä kaupunkiolosuhteissa erilaisine ärsykkeineen.
PK-hakuun, jälkeen, viestiin ja erikoiskokeeseen kuuluu osana tottelevaisuus ja esineruutu. Tottelevaisuusosuudessa suoritettavat liikkeet vaikeutuvat luokasta toiseen siirryttäessä. Samoin esineruudusta noudettavien esineiden määrä ja käytettävä aika muuttuvat. Kaikissa palveluskoiralajeissa kokeet vaikeutuvat kolmeportaisesti (alokas-, avoin ja voittajaluokka).
PK-haku (PAHA)
PK-haussa koirat etsivät niin kutsuttuja maalimiehiä (piiloon asettuneita ihmisiä) lyhyehköllä metsäradalla. Radan pituus kasvaa alokasluokan 100 metristä voittajaluokan kolmeensataan metriin. Radalle on kaikissa luokissa sijoitettu kolme maalimiestä.
Löydön ilmaisussa on sallittu kaksi eri tapaa. Koira ilmaisee löytönsä koiranohjaajalle jäämällä haukkumaan maalimiehen luo. Koira voi ilmaista löytönsä myös niin kutsutulla rullalla, jolloin koira poimii maalimiehen luona pannassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja tuo sen ohjaajalle, jonka jälkeen koira kytketään ja se vie ohjaajan löytyneen maalimiehen luo.
PK-jälki (PAJÄ)
PK-jäljellä koira jäljestää metsässä ja osoittaa ohjaajalleen jäljen päällä olevat esineet. Jäljen nosto tapahtuu niin sanotulta janalta. Jäljen pituus vaihtelee alokasluokan 500 metristä voittajaluokan 1500 metriin.
Etsintäkoe (PAEK)
Etsintäkoe on koiraa monipuolisesti testaava koe, jossa koira suorittaa lyhennetyn jälki- ja hakuosuuden lisäksi myös nk. tarkkuusnoudon ja pudotetun esineen noudon.
Viesti (PAVI)
Viestissä koira juoksee ohjaajan ja apuohjaajan välisessä maastossa käyttäen apunaan sekä reitin tuntemusta että jäljestystä. Luokasta toiseen noustaessa viestin välitysosuuksien välimatka kasvaa.
Edellä mainituista lajeista sekä valjakkohiihdosta, suojelusta ja FH- eli erikoisjäljestä löytyy lisää tietoaSuomen Palveluskoiraliiton kotisivuilta.
Noutaja pelastuskoirana
Pelastuskoirien tehtävä on toimia viranomaisten apuna kadonneiden etsinnöissä niin maastossa kuin erilaisissa sortumatilanteissa. Pelastuskoirien koulutus vaatii jatkuvaa harjoittelua sekä koiralta että koiran ohjaajalta, jotta tuloksena olisi luotettava työpari. Siksi koiran rodulla ja käyttöominaisuuksilla on paljon merkitystä.
Suurin osa noutajista soveltuu erinomaisesti pelastuskoiriksi. Pelastuskoirilta vaaditaan rohkeutta, hyvää hermorakennetta, ihmisystävällisyyttä ja uteliaisuutta, unohtamatta taitavaa nenänkäyttöä - ja näitä ominaisuuksiahan noutajilla yleisesti on.
Pelastuskoiratoimintaa voi harrastaa Suomessa kahden eri liiton alaisuudessa toimivissa ryhmissä, Suomen Palveluskoiraliiton ja Suomen Pelastuskoiraliiton. Molempien liittojen koirilta vaaditaan tasotesteistä suoriutumista ja paljon ryhmien omia käytännön harjoitteita, ennen kuin koiraa voidaan käyttää viranomaisten apuna todellisissa etsinnöissä.
Etsintöihin koirakot osallistuvat osana Vapaaehtoista Pelastuspalvelua (Vapepa). Pelastuskoirien koulutusta tukee Raha-automaattiyhdistys.
