Noutajat

Ne ominaisuudet, jotka tekevät noutajasta hyvän metsästyskoiran, tekevät siitä myös soveltuvan niin moneen muuhun käyttöön. Harrastajat ovat huomanneet noutajien soveltuvan erinomaisesti lähes lajiin kuin lajiin; niinpä noutajia näkee kentillä kisaamassa tottelevaisuudessa, palveluskoiralajeissa, agilityssa ja vesipelastuksessa, jäljestämässä kolarihirviä tai etsimässä raunioihin hautautuneita ihmisiä.

Tarvitsee kunnon koulutuksen

Jo kokonsa takia noutaja tarvitsee ehdottomasti hyvän peruskoulutuksen. Kouluttamattomasta noutajasta ei ole hyötyä metsälläkään. Vaikka se löytäisi riistan, palauttaminen on hyvin epävarmaa. Sellaisen koiran kanssa on vaikea liikkua ja usein käy niin, että se joutuu viettämään suurimman osan elämästään sisällä tai omalla pihalla. Vaikka noutaja sopii lapsiperheeseen, se ei sovellu lapsen koiraksi.

Koira on toivottavasti ainakin kymmenen vuoden investointi. Sinä aikana sen on päästävä säännöllisesti ulos ja saatava ruokaa joka ikinen päivä. Toisinaan koira sairastaa ja sen hoito voi vaatia sekä ajallisesti että taloudellisesti paljon enemmän kuin mihin on varauduttu.

Noutajat rakastavat vettä: järvivettä, saviojavettä, suolampivettä ja kuralätäkkövettä. Tassuissa kantautuu sisälle uskomaton määrä hiekkaa, joten siivottavaa riittää!

Kasvattajan valinta

Paras keino löytää pentu on ottaa yhteyttä valitsemasi rodun pentuvälitykseen. Hyvä kasvattaja pyrkii kasvatustyössään siihen, että pennuista tulisi terveitä ja rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rotumääritelmää vastaavia. Tärkeää on vaalia noutajien luonnetta ja käyttöominaisuuksia.

Noutajan ulkomuoto arvostellaan näyttelyssä ja käyttöominaisuudet testataan noutajien taipumus- ja metsästyskokeessa. Ota pentu kasvattajalta, jolla on näyttöä jalostukseen käyttämiensä koirien ominaisuuksista. Älä osta rekisteröimätöntä pentua, se tuskin täyttää näitä vähimmäisvaatimuksia!

Perinnöllisiä sairauksia

Kaikki noutajarodut kuuluvat Suomen Kennelliiton PEVISA:aan (perinnöllisten vikojen ja sairauksien ehkäisyohjelma). Tämän johdosta kaikkien siitokseen käytettävien koirien on oltava lonkkakuvattuja ja silmätarkastettuja ennen pentujen teettämistä.

Lonkkavikoja esiintyy kaikissa noutajaroduissa. Kuitenkin raskaammilla roduilla (labradorit, kultaiset) on jonkin verran enemmän taipumusta sairauteen kuin muilla. Lonkkavikaa muistuttava luustosairaus eturaajoissa on kyynärnivelen osteokondroosi. Tämäkin on lähinnä labradorien ja kultaisten ongelma. Kasvuaikana nivelpinnasta voi murtua pala ja aiheuttaa ontumista. Noutajilla voi esiintyä myös silmäsairauksia, kuten kaihia, PRA:ta ja RD:ta.

Novascotiannoutajilla on todettu jonkun verran aseptista meningiittiä. Sairauden periytyvyys on vielä epävarma, mutta vahvoja viitteitä siihen on. Nuoret, noin puolivuotiaat koirat sairastuvat äkillisesti kuumeeseen ja koviin niskakipuihin. Sairaus saadaan yleensä kuriin ja parannettua kortisonihoidolla. Taudin yhteys vanhemmiten kehittyvään reumaan on vielä epäselvä.

Kiharakarvaisilla noutajilla, niin kuin satunnaisesti myös muilla noutajaroduilla, esiintyy epilepsiaa. Sairaus puhkeaa yleensä ennen kolmen vuoden ikää. Viitteitä perinnöllisyyteen on.

Sileäkarvaisilla noutajilla esiintyy tilastollisesti enemmän kasvainsairauksia (mm. ihokasvaimia) kuin muilla noutajaroduilla. Sileäkarvaisilla on myös todettu polvilumpion sijoiltaan menoa (patellaluksaatio).

Ihottumia, allergiaa, korvatulehduksia, suolistohäiriöitä ym. sairauksia esiintyy noutajilla samassa määrin kuin muillakin.